Dhiyeessiin meeshaa waraanaa kun “humnoota alaatiin nageenya dadhabaa jiru daran hammeessa, dhumarratti ammoo harka shororkeessitoota Somaaliyaa keessa seena” jechuun Ministirri Dhimma Alaa Ityoophiyaa Taayyee Atske Sillaasee Tajaajila Oduu Itiyoophiyaa wabeeffachuun gabaaseera. Garuu Rakhaa Ahmed Hassan, gargaaraa ministeera haajaa alaa Masirii duraanii, tarkaanfiin kun akka aggaammii Itiyoophiyaa waliin hammachuu kaayyeffatetti fudhatamuu hin qabu jedhan.

Masiriin meeshaa waraanaa marsaa lammataa gara Somaaliyaatti ergaa jirtu waldhabdee hidha guddicha Itiyoophiyaa waliin qabdu gad fageessuu mala👇

Masiriin qaama waliigaltee waraanaatiin wixata kaleessaa gargaarsa waraanaa gara Somaaliyaatti marsaa lammataaf ergite waldhabdee yeroo dheeraaf Masirii fi Itiyoophiyaa gidduutti hidha haaromsa guddicha Itiyoophiyaa laga Naayilii Biluu irratti ka’e keessatti qabxii falmii biraa ta’eera.

Ministeerri Dhimma Alaa Itiyoophiyaa wixata kaleessaa ergiin meeshaa waraanaa gara Somaaliyaa ergamuun yaaddoo qabaachuu ibsuun, tarkaanfiin kun haala nageenyaa dadhabaa naannoo Gaanfa Afrikaa daran tasgabbii dhabsiisuu akka danda’u akeekkachiiseera.

Dhiyeessiin meeshaa waraanaa kun “humnoota alaatiin nageenya dadhabaa jiru daran hammeessa, dhumarratti ammoo harka shororkeessitoota Somaaliyaa keessa seena” jechuun Ministirri Dhimma Alaa Ityoophiyaa Taayyee Atske Sillaasee Tajaajila Oduu Itiyoophiyaa wabeeffachuun gabaaseera. Garuu Rakhaa Ahmed Hassan, gargaaraa ministeera haajaa alaa Masirii duraanii, tarkaanfiin kun akka aggaammii Itiyoophiyaa waliin hammachuu kaayyeffatetti fudhatamuu hin qabu jedhan.

“Yeroo ammaa kana ilaalchi babal’ate kun jira, Masiriin Itoophiyaa irratti tarkaanfii waraanaa fudhachaa jirti, ilaalchi jedhu dhugaa miti,” jedhan.

Obbo Hasan gargaarsi waraanaa Somaaliyaaf kennamu kan gaafate Moqaadishoo mataa isheeti jechuun, Itiyoophiyaan Rippabiliika Somaalilaandii ofiin jettee labsite waliin galaana seenuu fi qarqara galaanaa buufata waraana galaanaaf itti fayyadamuu akka danda’u gochuu ishee hordofee, ollaan ishee hedduu dallansiisee akka ta’e cimsanii dubbataniiru.

Gara Kaayiroo dhuftee gargaarsa waraanaa kan gaafate Somaaliyaadha,” jedhan.

Waldhabdeen Somaaliyaa fi Itiyoophiyaa jidduutti uumameen Moqaadishoo Gamtaan Afrikaa loltoota Itoophiyaa ergama nagaa eegsisuu irraa akka kaasu gaafachuu isheeti, qaamni kun loltoota Al Shabab, finxaaleyyii Al-Qaayidaa waliin hidhata qabu kan Al-Qaayidaa waliin hidhata ta’ee fi itti fufee ture irratti gargaaruuf gara Somaaliyaatti ergaa ture war with Somalia’s government since 2012. Qaawwa loltoonni Itoophiyaa buqqisuun hafe Masiriin kan guutamte yoo ta’u, biyyittiin meeshaa waraanaa doonii erguu malees, bakka duwwaa cuftee waraana Somaaliyaa leenjisuuf walii galte jedhan Obbo Hasan.

Waldhabdee hidhichaa kana irratti olaantummaa argachuuf Masiriin waggoota 10 darbanitti biyyoota ollaa Itiyoophiyaa fi saboota biroo laga Abbayyaa waliin walitti dhufeenya cimaa hordoftee jirti. Kaayiroon biyyoota kanaaf dameelee adda addaatiin gargaarsa teeknikaa kan goote yoo ta’u, paakeejii gargaarsaas geessitee jirti.

Pireezidaantiin Masirii Abdel Fattah El Sisiin Afrikaa Sahaaraa gadiittis hooggantoota biyyattii duraanii kamiyyuu caalaa daawwannaa hedduu taasisuun, Itiyoophiyaan marii keessatti ejjennoo keessummeessaa akka fudhattu jajjabeessuuf abdii jedhu qabatanii hariiroo kana guddisuuf waadaa akka galuu yaada dhiyeessan. Amma dippilomaatii kan ta’an Mr Hassan, ”Istiriif bakki kan ta’e, Somaaliyaan yeroo ammaa Itiyoophiyaa waan hin amanneef, kunis saboota Gaanfa Afrikaa biroo hedduu waliin waan wal fakkaatudha,” jedhu.

Finfinneen waliigaltee Kaayiroo fi Moqaadishoo gidduutti taasifameef deebii hamaa kan kennite yoo ta’u, baatii kana keessa xalayaa ofiisaa Mana Maree Nageenyaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniitti galmeessuun, waan Masiriin siyaasa naannichaa keessatti “mala weeraraa” jettee waamu balaaleffatteetti. Xalayaan kun kan ergameef, komii kanaan dura Kaayiroon Mana Maree Nageenyaatti ergitee, piroojektii Gerd irratti Finfinneen tarkaanfii gama tokkoon fudhachaa jiru itti fufee jiru komii dhiheesseef deebii kennuudhaani.

Ityoophiyaan jalqaba loltoota Masirii gara Moqaadishootti bobbaasuu isheetiin deebii kennite, Kaayiroon tarkaanfii waraanaa hiika qabu fudhachaa akka jirtu mallattoo caalaa, ”yakka itti dhaga’amuu fi ciminni ” akka itti dhaga’amu agarsiisa – sababa waldhabdee ollaa ishee irra caalaan waliin jiruuf.

”Itoophiyaan mataan ishee dhiheenya kana Morookoo waliin marii waraanaa kan goote yoo ta’u, Masiriin ija hin qabsiifne, marii kanas ta’e waliigaltee kanaan booda dhufu kamiyyuu ittisuuf gidduu hin seenne. Biyyi tokko dhimmoota murtaa’an irratti biyyi biraa waliin bobba’uu yoo barbaadde, gidduu seenuun akkamitti dhimma eenyuu ta’a?”

Waldhibdeen guddachaa dhufe kun Masirii fi Eertiraa – ollaa biraa Itiyoophiyaan kanaan dura waliin wal dhabdee turte gidduutti pirootokooliin ittisaa ta’uu danda’u irrattis tilmaamni akka ka’u taasiseera. Haa ta’u malee, Mr Hassan haala kana ilaalchisee ilaalcha salphaa akka hin qabne akeekkachiisuun, dantaan waliinii Masrii fi Eertiraa gidduu jiru “waraana guutuu” Itoophiyaa irratti ni banu jechuu akka hin taane ibsaniiru.

”Eertiraan dhimma nageenyaa fi waraanaa mataa ishee ilaaluu qabdi, sababa dantaa waliiniitiin Masirii tti dhihaachaa kan jirtu yoo ta’ellee, sabaa fi sablammoota ummatoota lamaan gidduu jiruun Itoophiyaa waliin waan baay’ee wal fakkaatu qabdi,” jedhan. “Ertiraa fi Itiyoophiyaan daangaa, kaayyoo nageenyaa waloo fi dantaa dinagdee akka qooddatan dagachuu hin qabnu – wantootni kun sababa waliigaltee dhabuu tokkoon qofa kan haqaman miti.”